Shimizussa sukua tapaamassa

Aamu alkoi jo tutuksi tulleella matkalla Tokion rautatieasemalle josta jatkoimme matkaa Shinkansenilla Shizuokaan ja siitä sitten Shimizuun.

Shimizun rautatieasemalla meitä vastassa oli äitini serkku Johanna tyttärensä Josefinan kanssa. 

Heidän luonaan tapasimme myös Johannan miehen Kazuon sekä hänen poikansa Joshuan.

Siellä pääsimme heti maistelemaan japanilaista kotona tehtyä ruokaa ja parhaiten mieleen jäi hämmennystä aiheuttava natto.

Ruokailun jälkeen lähdimme jälleen, sillä Johanna oli laatinut meille koko päiväksi ohjelmaa.
Ensimmäiseksi kävimme kaupoissa ja pääsimme Annin kanssa poseeraamaan entisajan hyvän yakuzan vaatteissa. :D (kyseisen yakuzan nimeä en juuri nyt saa mieleeni, mutta ehkä keksin sen sitten joskus kun kello ei ole puoli kaksi yöllä :P)

Kauppojen jälkeen jatkoimme matkaa autolla kohti korkeuksia ihastelemaan maisemia ja Fuji vuorta. Ikävä kyllä Fuji ei näin kännykällä otetuissa kuvissa oikein näy, mutta kyllä se siellä oli. ;)

Maisemat tuolta korkeuksista olivat uskomattoman kauniit ja takaisin alas lähdettiinkin sitten gondolilla, joka oli hyvin jännittävä kokemus kun kammoaa korkeita paikkoja. :D

Gondoli kuljetuksen jälkeen jatkoimme matkaa jalan ja tiedossa olikin sitten hyvin monet rappuset. Jos en nyt aivan väärin muista, niin niitä rappusia taisi olla sunnilleen 2000. (Ei, en laskenut niitä. :D) Alas menoon menikin sitten hieman pidempi aika kun pitihän sitä matkan varrella ottaa paljon kuvia jaa vielä jäädä ihastelemaan maisemia.

Päästyämme alas kävimme nauttimassa herkullista mansikoista tehtyä mehua. Seuraava kohteemme olikin sitten Miho no matsubara joka pääsi vuonna 2013 World heritage list:lle. Itselleni tämä täysin uutta tietoa, mutta voipi olla että muut ovat asiasta jo aiemmin kuulleet. :) Ikävä kyllä suurin osa kuvista tuli jällee otettua järjestelmäkameralla, joten en niitä nyt pysty tänne lisäilemään. Tässä kuitenkin muutama kuva minusta ja Annista merta ihailemassa. 

Upeiden maisemien jälkeen olikin sitten aika siirtyä syömään ja pääsimmekin Annin kanssa herkuttelemaan oikein kunnolla. Saimme eteemme useamman herkullisen annoksen ja pääsimme maistelemaan kaikkea uutta ja jännittävää. Puoliakaan en muista mitä söin, mutta aion kyllä vielä selvittää mitä kaikkea meille tarjottiin. :)

Herkuttelun jälkeen olikin kello jo niin paljon, että meidän oli Annin kanssa aika sanoa hyvästit ja palata takaisin Koenjiin. Päivä oli kuitenkin aivan mahtava ja saimme paljon hyviä muistoja. Oli upeaa päästä tapaamaan Japanissa asuvaa sukua ja tahdon ehdottomasti mennä tapaamaan heitä joskus uudestaan. :)

Huomenna olisikin sitten tarkoitus mennä Uenon museoon uusien suomalaisten tuttavuuksien kanssa ja mahdollisesti käymme myös Harajukussa. 

Eli siinä kaikki tältä kertaa. Minä menen tästä nukkumaan ja sisäistämään kaikkea tänään näkemääni ja kokemaani. 

Jonna kiittää ja kuittaa :)